Kiinteistösäätiön historia

Turun Kristillinen Raittiusseura on perustettu 1893-luvulla. Vilkas yhdistytoiminta hiipui 1990-luvulle tultaessa, vaikka seurassa oli n. 100 jäsentä.

Vuonna 2000, puheenjohtaja Aarre Keron johdolla, perustettiin Turun Kristillisen Raittiusseuran Kiinteistösäätiö. Säätiölle annettiin haltuun kiinteistöt (Rauhahakatu 12b:n kerrostalo ja ns. Keltainen tupa) ja vähän muuta varallisuutta (50 000 markkaa ja säädekirjassa mainitut koneet ja kalusteet).

Säätiön sääntöjen mukaan ”hallìtuksen jäsenten tulee olla Turun Kristillìnen Raittiusseura ry:n jäseniä. Säätiön hallituksen jäsenet valitsee Turun Kristillinen Raittìusseura ry:n yhdistyksen kokous.” (Lainaus säätiön säännöistä.)

Laiton sääntömuutos

Vuonna 2006 Säätiö muutti sääntönsä siten, että se itse täydentää itseään, eikä seuran jäsenyyttä tarvita. Sen lisäksi sääntöihin tuli mahdollisuus valita ainaisjäseniä. Seuran jäseniä tai hallitusta ei asiasta informoitu, vaikka pari henkilöä istui molemmissa hallituksissa.

Raittiusseurassa sääntömuutos huomattiin 2009, kun ihmeteltiin, milloin säätiön hallituksen vaalien pitäisi olla.

Sääntömuutoksesta valitettiin Patentti- ja rekisterihallitukseen, koska se ei ollut pyytänyt seuran (eli säätäjän) lausuntoa sääntömuutoksesta. PRH hylkäsi valituksen ja asia vietiin Hallinto-oikeuteen.

Sääntöjen palautus

23.1.2013 Korkein hallinto-oikeus totesi sääntömuutoksen laittomaksi ja palautti alkuperäiset säätiön säännöt.

Alkuperäisten sääntöjen mukaan Säätiön hallituksen valitsee Raittiuseuran vuosikokous ja Säätiön hallituksen jäsenten tulee olla Raittiusseuran jäseniä. Näin Raittiusseuran jäsenillä säilyy demokraattinen oikeus valita edustajansa hoitamaan kiinteistöomaisuutta.

Ylimääräinen jäsenkokous valitsi palautettujen sääntöjen nojalla 13.5.2013 säätiölle uuden hallituksen. Säätiö oli ollut ”hallituksettomassa” tilassa lähes 4 kuukautta, koska virassa ollut hallitus ei ollut palautettujen sääntöjen mukaan laillinen. Heitä ei ollut valinnut Raittiusseuran jäsenkokous, eikä osa hallituksen jäsenistä kuulunut Raittiusseuraan.

Raittiusseuran hallitus erotti säätiön sääntömuutoksen aikaan ja sen jälkeen säätiön hallituksessa työskennelleet Raittiusseuran jäsenyydestä. Erottamispäätös oli tunnesyistä vaikea, vaikka erotettavat olivatkin aiheuttaneet Raittiusseuralle mittavaa vahinkoa.

Riitatilanne ja uskottu mies

Kiinteistösäätiön historista tuli todella värikäs uuden käänteen vuoksi. Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) otti säätiön haltuunsa 3.6.2013 ja asetti ulkopuolisen uskotun miehen. PRH ilmoitti, että uskottu mies hoitaa säätiön asioita niin kauan kunnes säätiöllä on riidaton hallitus.

Riitatilanne oli syntynyt siitä, että joukko Raittiusseuran jäseniä oli pitänyt laittoman kokouksen (Käräjäoikeuden tuomio 13/27957) ja valinnut säätiölle ”varjohallituksen”. PRH ei pystynyt päättämään, kumpi kokouksista olisi laillinen ennen kuin Käräjäoikeus oli tuominnut varjokokouksen laittomaksi ja laillisen ylimääräisen jäsenkokouksen moittimisaika oli umpeutunut.

Tilanne normalisoituu

PRH rekisteröi ylimääräisen jäsenkokouksen valitseman hallituksen 30.9.2013 antamallaan päätöksellä. Lokakuun alussa uusi hallitus sai haltuunsa Kiinteistösäätiön omaisuuden ja asiakirjat. Siitä lähtien hallitus on työskennellyt tilanteen normalisoimiseksi.

Uusi hallitus on pitänyt tärkeänä, ettei Kiiinteistösäätiölle aiheudu lisää taloudellisia menetyksiä. Vuokralaisten kannalta toiminta on saatava normaaliksi nopeasti. Myös suhteiden hoito Raittiusseuraan ja sen jäsenistöön koetaan ensisijaisen tärkeiksi. Uusi hallitus tekee töitä muun muassa näiden asioiden eteen.

Tilanne näyttää valoisalta sekä Kiinteistösäätiön että Raittiusseuran kannalta. Riippumatta siitä, että ne ovat juridisesti eri toimijoita, niiden on tarkoitus toimia avoimesti ja luottamuksellisesti yhdessä. Tämä yhteistyö varmistetaan sillä, että Raittiusseuran vuosikokous valitsee jäsenistöstään Kiinteistösäätiön hallituksen kolmivuotiskaudeksi kerrallaan. Se on Raittiusseuran oikeus ja velvollisuus.